Kuhmon lentokentältä lennettiin lauantaina 10.7. Fly In -tapahtuman yhteydessä tiettävästi ensimmäinen rauhanajan kansainvälinen lento. Edellisen kerran Kuhmoon lennettiin ulkomailta talvisodan aikana, kun kaksi neuvostopommikonetta joutui laskeutumaan Saunajärven jäälle. Nyt Kuhmossa vierailulla ollut kaksimoottorinen virolainen Diamond-lentokone lensi perjantaina Kuhmoon ja lauantaina suoraan kotikentälleen Tallinnaan lentoajan ollessa alle kaksi tuntia. EU-alueella kansainvälisiä lentoja voi lentää vapaasti.
Kuhmo Fly In järjestettiin tänä vuonna jo 13. kerran. Lentokoneita Kuhmon lentokentälle saapui yhteensä 54 eri puolelta Suomea ja yksi Virosta asti. Tällä kertaa mukana oli myös kaksi 7-paikkaista kaksimoottorista lentokonetta, joita ei Kuhmossa ole tällä vuosituhannella nähtykään. Myös sähkölentokone oli mukana tilaisuudessa ja lensi kaksi hiljaista esittelylentoa. Yleisöä kävi kentällä lauantaina parituhatta.
Kentällä esittäytyivät päivän mittaan myös Kuhmon mobilistit ja amerikanautoharrastajat. Ilmailijoille ja muille kiinnostuneille luennoitiin mm. uudesta ilmailun turvallisuusratkaisusta (hooteehoo.org), lentokonehallien oviratkaisuista, lentokoneseurannan ADS-B-tekniikoista ja uudenlaisesta puukomposiittipotkurista.
Tilaisuuden avausfanfaarit soitti puoliltapäivin kansanedustaja, Kuhmon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tuomas Kettunen. Puheessaan hän kertoi Kuhmon kaupungin jatkavan sinnikkäästi lentokentän kehitysponnistuksia osana Suomen liikenneverkostoa. Puheessaan Kettunen korosti ilmaliikenteen ketteryyttä sekä hybridi- ja sähkölentokoneiden käytön ja tarvittavan infrastruktuurin selkeitä kokonaiskustannushyötyjä muihin liikennemuotoihin verrattuna harvaan asutussa maassamme.
Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Timo Hyvönen kiitti puheessaan aktiivista Kuhmon Ilmailukerhoa tapahtuman järjestämisestä ja vihki käyttöön uuden CLT-rakenteisen kerhotila Nousukiidon. Hän luovutti Kuhmon Ilmailukerhon kunniapalkinnon numero 10 kerhon pitkäaikaiselle aktiiville Ari Maliselle erityisesti kerhotilan mahdollistamisesta.
Hyvönen kertoi Suomen yleisilmailun olevan tällä hetkellä kriittisessä tilanteessa, kun pienkoneiden pääsy pääkaupunkiseudulle on keskeytetty Malmin lentoaseman kiitoteiden sulkemisella. Yleisilmailun operaatiomäärät ovat hänen mukaansa romahtaneet kymmeniä prosentteja ja suuri osa koulutustoimintaa on pysähtynyt, koska Malmin koulutustoiminta ei mahdu muille etelän kentille. Hän muistutti, että Suomen hallituksella on edelleen velvoite toteuttaa korvaavat ratkaisut Malmin toiminnoille, mutta näitä ei ole toteutettu. Hän korosti kuitenkin ilmailun riemukkuutta harrastuksena ja liikkumistapana ja kannusti ihmisiä kokeilemaan lentämistä.
Kolmas juhlapuhuja, virolainen kansanedustaja Henn Põlluaas, kertoi viime sotien virolaisista vapaaehtoisista, Suomen-pojista. Heitä oli Suomessa taistelemassa runsaat 3000, mukana myös Põlluaasin isä. Puheessa hän muistutti maidemme heimoveljeydestä ja molemminpuolisesta tuesta vaikeina aikoina.
Kuhmo Fly In on muotoutunut yhdeksi Suomen suosituimmista ja suurimmista yleisilmailun kesätapahtumista. Tapahtumaan osallistuu paljon yksityisilmailjoita ja erityisesti lentokoneiden experimental-rakentajia. Kuhmon kaupunki on lausunut lentokenttien tärkeydestä osana väyläverkostoa valtion Liikenne 12 -hankkeessa ja hakenut valtiolta tukea kentän päällystämiseen useita kertoja niin, että tilauslentoliikennekin olisi mahdollista. Raskaammilla koneilla hiekkakenttien käytössä on aina riskejä. Valtio ei ole tukenut Kuhmon lentokentän kehittämistä.